V.K. Hero ❤️ 27.4.1995-27.6.2020
Nämä kaksi parasta kaverusta pääsivät nyt yhdessä viimeiselle matkalleen ikivihreille laitumille. Ne tarkkailevat meitä nyt tuolta pilvien reunoilta. Ne eivät tunne enää ollenkaan kipua. Sepon mahaan ei satu eikä Sakkea satu minnekään ❤️ Ikävä on suuri ja tuntuu että se ei varmaan koskaan helpota... Näitä kahta satuponia ei voi korvata ❤️ Kuten äiti sanoi: "toisaalta se on hyvä että nyt ei tarvii surra enää tulevaa, nyt tarvii surra vaan mennyttä." Kun ponit oli lopetettu, oli jotenkin helpottavaa tietää että niillä on nyt hyvä olla.
Sydäntä riipaisee nähdä, kuinka tärkeitä Seppo ja Sakke oli ja on edelleenkin meille ja jopa meidän suvulle. Jopa mun iskä, joka aina väitti että ei tykkää meidän poneista, tihrusti kyyneleitä lopetuksen aikana. Riipaisee myös ajatella kuinka tärkeä Sakke oli Niinalle. Sakke on ollut Niinan omistuksessa melkein 20 vuotta 😲
Heräsin lauantai aamuna puoli 7 ratsastamaan Sepon viimeistä kertaa.. Kello 8 äiti antoi poneille rauhoittavaa, jolloin oli aika hyvästellä nämä kaksi ihanuutta. Leikkasin Sepolta häntäjouhet ja harjajouhet muistoksi ❤️ Sain myös Sakelta tupsun jouhia. Halasin Seppoa pitkään ja pidin sen ihanan pehmeää turpaa sylissäni. Ajattelin, että: "Viimeinen kerta kun saan tuntea tämän maailman tärkeimmän ponin henkäyksen." Itkin tallissa pitkään Sepon pää sylissäni ja tuntui että Seppo tiesi että se oli valmis lähtemään paikkaan jossa ei enää tunne kipua. Halasin myös Sakkea, jonka jälkeen ponit oli jätettävä muiden käsiin. Nyt ponien hauta on niiden vanhalla laitumella, mäen päällä, josta ne voivat tarkkailla meitä ❤️
Oon niiiin kiitollinen ajasta jonka sain näiden ponien kanssa viettää. Saken kanssa aikaa oli vähän enemmän ja Sepon kanssa vähän vähemmän, mutta se aika on siltikin arvokasta❤️
Levätkää rauhassa maailman tärkeimmät ponit 💗
 |
| Ponien hauta ♥️ |
